| |

Susanna Lindroos-Hovinheimo: Minkälainen tekoälyasetuksesta tuli? (Perustuslakiblogi)

EU:n tekoälyasetusta säädettiin pitkään ja perusteellisesti. Nyt teksti on valmis ja voimme pohtia, minkälainen siitä tuli. Ensimmäiseksi täytyy todeta, että siitä tuli pitkä. Asetus sisältää 113 artiklaa ja yksi artikla on tyypillisesti pidempi kuin yksi A4-liuska. Pelkän soveltamisalansa julistamiseksi 2 artiklassa asetus tarvitsee 12 kohtaa, joista useampi sisältää alakohtia. Johdanto-osassa on 180 kohtaa. Liitteitä on…

| | |

Lasten oikeuksia ei ole otettu riittävästi huomioon EU:n tekoälyasetuksessa

Susanna Lindroos-Hovinheimo on kirjoittanut 12.9.2023 blogitekstin European Law Blogiin. Alla on lyhyt suomenkielinen tiivistelmä kirjoituksesta: Neuvottelut EU:n tekoälyasetuksesta ovat meneillään ja aiheesta käydään runsaasti keskustelua. Lasten oikeuksia ei kuitenkaan ole otettu valmistelussa erityisemmin huomioon. Vaikka asetusehdotus on kehittynyt perusoikeudet huomioon ottavaan suuntaan, ei asetuksen artikloja ole kirjoitettu lasten suojelua silmällä pitäen. Komission, neuvoston ja parlamentin kantojen…

| |

Tekoälyasetus paisumassa vaikeasti sovellettavaksi möykyksi

Alla oleva teksti, jossa haastatellaan julkisoikeuden professori Susanna Lindroos-Hovinheimoa ja apulaisprofessori Riikka Kolua on julkaistu 7.9.2023 Helsingin yliopiston uutisena. Lue alkuperäinen uutisteksti täältä: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/demokratia/tekoalyasetus-paisumassa-vaikeasti-sovellettavaksi-moykyksi EU:ssa tehdään hartiavoimin töitä, jotta kaavailtu tekoälyasetus saataisiin valmiiksi lähitulevaisuudessa. Tekoälyä hyödyntävien järjestelmien kehittyessä huimaa vauhtia lakipaketti uhkaa kuitenkin kasvaa vaikeasti sovellettavaksi kokonaisuudeksi. – Alkaa näyttää siltä, että asetuksesta tulee hyvin…

| |

Tekoäly on jo täällä, eikä siihen pidä suhtautua kuin luonnonvoimaan, sanoo tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos

Kansanuutiset (KU) julkaisi 27.8.2023 Toivo Haimin kirjoittaman artikkelin. Alkuperäinen teksti löytyy ilman maksumuuria tästä osoitteesta: https://www.ku.fi/artikkeli/4906774-tekoaly-on-jo-taalla-eika-siihen-pida-suhtautua-kuin-luonnonvoimaan-sanoo-tietojenkasittelytieteen-professori-teemu-roos Tekoäly ei ole mitään science fictionia, vaan se on jo läsnä arjessamme, sanoo Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professoriHän johtaa tekoälyn opetusta Suomen tekoälykeskus FCAI:ssa ja toimii suositun Elements of AI -verkkokurssin vastuuopettajana. Tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos, ennen kuin aloitamme, on…

|

Susanna Lindroos-Hovinheimo: Tekoälyasetuksen uusia vaiheita – parlamentin näkemykset laajentavat sääntelyä

Alla oleva blogikirjoitus on julkaistu 22.5.2023 Perustuslakiblogissa, joka on Suomen valtiosääntöoikeudellisen seuran ajankohtaispalsta. Alkuperäinen teksti löytyy täältä: https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2023/05/22/susanna-lindroos-hovinheimo-tekoalyasetuksen-uusia-vaiheita-parlamentin-nakemykset-laajentavat-saantelya/ Euroopan unionissa valmisteilla oleva tekoälyasetus otti uuden harppauksen 11. toukokuuta, kun valiokuntatyöskentely Euroopan parlamentissa saatiin päätökseen. Parlamentti äänestää oman kantansa asetusehdotukseen kesäkuussa. Sen jälkeen alkavat trilogivaiheen neuvottelut. Näyttää siis siltä, että tekoälyasetus on tulossa, ja mahdollisesti melko pian….

| |

Tarvitseeko tekoäly kansainvälisiä sääntöjä? Nämä kolme asiaa EU:n ehdotuksesta tekoälyn sääntelemiseksi tulisi tietää

Hankkeemme tutkija Susanna Lindroos-Hovila kertoo 14.9.2021 Helsingin yliopiston tiedekulman jutussa EU:n ehdotuksesta tekoälyn sääntelemiseksi. Alla lainaus tiedekulmassa julkaistusta jutusta. 1. Sääntely kohdistuu tekoälytuotteisiin Komissio näkee sääntelyn ennen kaikkea tuotesääntelynä. Lainsäädännöllä on tarkoitus rajoittaa niitä järjestelmiä, joita saadaan käyttää EU:n sisämarkkinoilla ja tuoda tänne. Tarkoituksena on lisätä kansalaisten luottamusta tuotteisiin eli tekoälyjärjestelmiin EU:n sisällä sekä luoda…