Lasten oikeudet toteutuvat vaihtelevasti internetissä

EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) asettaa palveluntarjoajille vaatimuksia, joiden mukaan niiden tulee selvittää, ovatko palveluiden käyttäjät lapsia. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että nykyiset iänvarmistustyökalut ovat epäluotettavia. Eniten käytetty menetelmä on itseilmoitus, jossa käyttäjän on ilmoitettava ikänsä esimerkiksi syöttämällä syntymäaikansa rekisteröinnin yhteydessä. On helppo nähdä, että tällainen menetelmä sisältää epävarmuustekijöitä. Lapset voivat helposti ohittaa iän varmistuksen ilmoittamalla väärän iän. Tämä tarkoittaa käytännössä, että vanhempien suostumusta sovelluksen käytölle ei yleensä hankita, vaikka se olisikin tarpeen GDPR:n 8 artiklan nojalla. Tästä johtuen suostumukseen perustuva henkilötietojen käsittely voi lasten kohdalla olla lainvastaista. Kysymys iänvarmistustekniikoista on tullut esille myös oikeuskäytännössä. Euroopan tietosuojaneuvosto on esimerkiksi TikTokia koskevassa sitovassa päätöksessään elokuussa 2023 kritisoinut sovelluksen iänvarmistustoimenpiteitä ja kyseenalaistanut niiden tehokkuuden. Lasten oikeuksien toteutuminen edellyttää, että sovellukset ottavat luotettavasti selvää siitä, minkä ikäisiä niiden käyttäjät ovat.

Susanna Lindroos-Hovinheimo, Julkisoikeuden professori
Oikeustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto

KATSO MYÖS: Henkilötietojen käsittely alakoulussa tietosuojaopas