Kouluissa on nyt kiire lisätä ymmärrystä tekoälystä – tämän jutun luettuasi ymmärrät, miksi ja miten

Alla oleva teksti on julkaistu 13.3.2023 YLE uutisissa. Lue alkuperäinen juttu tästä: https://yle.fi/a/74-20021837 HUOM! alkuperäisessä jutussa on mediasisältöjä, jotka eivät näy tässä!

Mitä on tekoäly?

Kysymyksen luulisi olevan helppo tietojenkäsittelytieteen professorille, mutta Matti Tedre sanoo, että koko sana on huono.

– Tekoäly on hyvin epämääräinen termi. Vuosikymmenestä riippuu, mitä pidetään tekoälynä, Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä Tedre toteaa.

Heti perään hän myöntää itsekin puhuvansa tekoälystä.

Syy on se, että jos hän alkaa selittää syvistä neuroverkoista, kieli- ja diffuusiomalleista, vain harva nelosluokkalainen tai seiskaluokkalainen ymmärtää.

Ja muun muassa heille Tedre tekoälystä puhuu.

Tekoälyyn törmää kaikkialla

Professori Tedre johtaa GenAI-tutkimusta, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten kykyä ymmärtää tekoälyä ja koneoppimista.

Ymmärrykselle on tarve, sillä nykymaailmassa tekoälyä hyödyntäviltä teknologioilta on vaikea välttyä.

Tekoäly syöttää meille somessa kuvia ja videoita, valitsee hakukoneen antamat vastaukset sekä räätälöi kohdennetut mainokset. Toisin sanoen tekoäly vaikuttaa siihen, millaisena maailma meille näyttäytyy.Kuva selfietä ottavista virtahevoista on luotu Midjourney-tekoälyllä syöttämällä sovellukseen yksinkertainen komento.

Tedre toivoo, että lapset oppisivat ymmärtämään ja hallitsemaan omia datavirtojaan.

– On hyvä ymmärtää, mitä tietoa sinusta kerätään ja mihin sitä käytetään. Tässä auttaa, jos tiedät, miten tekoäly ja koneoppimisjärjestelmät toimivat.

Tutkijat kehittävät opetusmenetelmiä

Oppilaitoksissa tekoälyn perusteiden opetusta mutkistaa se, että tekoäly on uusi juttu myös isolle osalle opettajakunnasta. Siksi yksi GenAI-tutkimuksen tavoitteista on kehittää koulujen käyttöön opetusmenetelmiä, joiden avulla tekoälyyn on helppo perehtyä.

– Teemme tiivistä yhteistyötä koulujen kanssa. Tutkimuksessa on mukana on 12 koulua, joilla vierailemme, kertoo yliopistotutkija Henriikka Vartiainen Itä-Suomen yliopistosta.

Myös tutkijaryhmä on monitieteinen. GenAI-tutkimukseen osallistuu tietojenkäsittelytieteen, kasvatustieteen ja oikeustieteen tutkijoita Itä-Suomen yliopistosta, Helsingin yliopistosta sekä Oulun yliopistosta.

Käytännön kautta käsiksi

Hankalat asiat oppii helpoiten kokeilemalla ja tekemällä itse. Tämä pätee myös tekoälyyn.

Matti Tedre ja Henriikka Vartiainen ovat vetäneet koululaisille oppitunteja, joissa lapset ja nuoret pääsevät suunnittelemaan ja kokeilemaan luokittelijan rakentamista. Luokittelija on yksi keskeisiä tekoälyn teknologioita.

– Esimerkiksi itseajavissa autoissa tarvitaan luokittelijaa liikennemerkkien tunnistamiseen. Autolle on opetettava, että tuo on kasikympin lätkä ja tuo on kolmio, Tedre sanoo.

Tunneilla oppilaat ovat rakentaneet luokittelijoita Googlen Teachable Machine -ohjelman avulla. Lopputulokseksi on saatu toimivia sovelluksia, kuten värit tunnistava sovellus värisokeille.

– Yksi tyttöporukka kehitti sovelluksen, joka tunnistaa cheerleadingin liikkeitä. He kuvasivat itse kaikki liikkeet ja opettivat ne sovellukselle, Tedre kertoo.

Myös ongelmat tulevat näkyviin

Oman tekoälyn rakentaminen ja jo olemassa olevien sovellusten testaaminen auttaa ymmärtämään myös tekoälyyn liittyviä ongelmia.

– Kun tekoälyä pyytää luomaan kuvan pääministeristä, se tarjoaa kuvaa harmaahiuksisesta miehestä. Tästä on helppo lähteä keskustelemaan, että vastaako kuva omaa käsitystä siitä, miltä pääministeri näyttää, yliopistotutkija Henriikka Vartiainen kertoo.Jos data, jolla tekoäly on opetettu, on vinoutunutta, vinouma näkyy lopputuloksessa. Kun Midjourney-tekoälyä pyytää luomaan kuvan hoitajasta, se antaa kuvan naisesta.

Näin päästään kiinni algoritmiseen vinoumaan, joka on yksi suurimmista tekoälyn ongelmista. Kun suurin osa historian pääministereistä on ollut keski-ikäisiä miehiä, algoritmi ei osaa korjata vinoumaa vaan olettaa, että näin on edelleen.

– Olemme oppitunneilla ja työpajoissa käyneet hyvin syvällisiä eettisiä pohdintoja lasten ja nuorten kanssa, Vartiainen kertoo.